18.03.2022 15:04

Saarion miekasta selvisi jälleen uutta - konservointi jatkuu

Arkeologi Leena Koivisto vertaa Saariston miekkaa Petkulan miekkoihin. Kuva: Salla Anttila

Viitisenkymmentä ihmistä kerääntyi torstai-iltana kuuntelemaan ajankohtaiset asiat Matti Rintamaan viime kesän löydöstä, joka on nyt ristitty Saarion miekkalöydöksi. Paneliasta kun on vuosikymmeniä sitten löytynyt kaksi muutakin pronssikautista miekkaa.

— Matti toimi löytönsä kanssa kuten kuuluukin eli otti yhteyttä Museoviraston ilmoituspalvelu Ilppariin ja toimitti katkelmat Museovirastolle. Ennen tätä Suomesta on löydetty 14 pronssikautista miekkaa, joista Aloksenrannan miekka löydettiin salaojan kaivamisen yhteydessä vuonna 1955 sekä Loukomäen miekka suurrauniosta vuonna 1949, arkeologi Leena Koivisto Satakunnan Museosta kertasi.

Miekan kahva on ollut orgaanista ainetta: puuta, luuta tai sarvea. Se on hävinnyt, mutta pitkä kahvan ruoto kertoo miekan tyypistä. Miekka on ollut selvästi yli 40 senttiä pitkä ruodon kannasta kärkeen. Pronssikauden loppupuolelle (1000—500eaa) ajoitettu esine on ilmeisesti valmistettu Skandinaviassa, kuten Loukomäen miekkakin.

— Kummankin terän reunassa menee lappeilla kolme uurrettua viivaa sekä keskellä on kaksi vierekkäistä kaksoisspiraalikaiverrusta. Vielä emme tiedä, onko kahvapalassa koristelua tai toisella puolella. On mielenkiintoista nähdä, löytyykö koristelua lisää.

Klikkaa juttu auki, niin näet lisää kuvia ja tietoa konservoinnista.

Kuva: Tapani Suomi

Koivisto muistutti, että pronssikautiset miekat ovat lyhyempiä kuin rautakautiset ja sitä nuoremmat, sillä niitä käytettiin tikarien tapaan pistomiekkoina. Ne olivat lähinnä valtaa ja vaurautta osoittavia esineitä, joita ei tehty taistelemista varten.

Saarion miekka on röntgenkuvauksen perusteella kokonaan pronssia. Koristelu ei näy röntgenkuvissa, koska se on niin pinnassa. Metallimassassa on runsaasti ilmakuplia, josta voidaan päätellä valumateriaalin ja -menetelmän ominaisuuksia.

Suomesta ei ole löydetty täydellistä vastinetta Saarion miekalle, joka muistuttaa eniten Sodankylän Petkulan miekkoja. Neljästä miekasta yhdessä näkyy samanlainen kaksoisässä kuin Rintamaan löytämässä miekassa. Sen sijaan Aloksenrannan miekassa on kahvassa sisäkkäisiä ympyröitä.

Kuinka miekan kunnostustyö etenee?

  • Paneliankosken Voiman mahdollistama konservointi etenee Konservointipalvelu Löytö Oy:ssä. Tärkeintä on pysäyttää kuparin korroosio.
  • Ennen sitä pintakerroksesta poistetaan lika- ja korroosiokerrosta mikroskoopin alla. Puhdistuksessa käytetään apuna esimerkiksi hammaslääkärin työkaluja sekä mikroraepuhallusta, jossa pähkinänkuorirouhe puhdistaa pintaa.
  • Tämän jälkeen miekan tarkka metalliseos selvitetään Helsingin yliopistossa erikoislaitteella. PKV suostui maksamaan konservointiin kuulumattoman tutkimusmenetelmän, jotta ainutlaatuisesta esineestä saadaan lisätietoa vertailuja varten.
  • Lopuksi miekka stabiloidaan, jotta se säilyy mahdollisimman pitkään. Miekka käsitellään aineella nimeltä bentsotriatsoli ja katkelmat laitetaan alipaineuuniin. Lopuksi päälle saatetaan vetää ohutta suojalakkaa.
  • Läpi käytynä miekka tuodaan Satakunnan Museon perusnäyttelyyn Poriin. Alustava aikatauluarvio on syksyllä.

Leena Koivisto. Kuva: Tapani Suomi