Milloin sähköpula voi tulla?

Sähköpulan riskiä lisäävät:

- sähkönkulutuksen kasvu esimerkiksi pitkän pakkasjakson aikana

- Suomen rajat ylittävään sähkönsiirtoon tulee jokin häiriö, jolloin esimerkiksi siirtoyhteys Ruotsista, Norjasta tai Virosta putoaa äkillisesti pois tai näiden maiden sähköntuotanto ei riitä vientiin Suomeen

- Suomen sähköntuotannossa tapahtuu jokin häiriö.

Mihin aikaan vuorokaudesta sähköpula on todennäköisin?

- Sähköpula on todennäköisin aamulla klo 8-10 ja iltapäivällä klo 16-18.

Kiertävät, alueelliset sähkökatkot ovat hallittu tapa estää sähköjärjestelmän kaatuminen.

Sähköpulatilanteita on Suomessa harvoin, mutta ne ovat mahdollisia. Vaikutukset kotitalousasiakkaille ovat vähäiset, kun sähkön katkeamiseen on kodeissa varauduttu.

Sähköpulan kohdatessa kantaverkkoyhtiö Fingrid voi joutua tekemään päätöksen alueellisista, kiertävistä sähkökatkoista, jos muut sähkönkäyttöön vaikuttavat toimenpiteet eivät riitä. Sähköpulatilanteessa toteutetuilla sähkökatkoilla estetään koko Suomen sähköjärjestelmän kaatuminen, mikä katkaisisi sähköt koko maasta ja aiheuttaisi vielä enemmän vaikeuksia.

• Kantaverkosta vastaava Fingrid pystyy pääsääntöisesti ennakoimaan sähköpulan riskin noin puolen vuorokauden varoajalla.

• Kiertävän sähkökatkon pituus on 1-2 tuntia kerrallaan, riippuen alueellisesta sähkönjakeluyhtiöstä.

• Kriittisimmät kohteet pyritään pitämään sähköistettynä myös sähköpulan tai mahdollisen sähkökatkon aikana.

Miten saan tietoa tulevasta sähkökatkosta?

Viranomaiset kertovat sähköpulasta ja kiertävien sähkökatkojen mahdollisuudesta uutisissa radiossa ja televisiossa, mikäli sähköpulariski on tiedossa etukäteen. Oma sähkönjakeluyhtiösi tiedottaa mahdollisuuksien mukaan etukäteen tulevasta sähkökatkosta eri viestintäkanavissa, esimerkiksi tekstiviestein, sähköpostein tai nettisivuilla.

Muistathan päivittää omat yhteystietosi sähköverkkoyhtiöllesi ajantasaisen tiedon saamiseksi.

Mahdollisen sähköpulatilanteen todennäköisyydestä ja syntymisestä tulee tietoa myös esimerkiksi Fingridin Tuntihinta-sovellukseen, jonka voit ladata täältä.

Miten toimia kiertävän sähkökatkon aikana?

- Vähennä sähkönkäyttöä erityisesti kulutushuippujen aikana ja olet mukana ennaltaehkäisemässä sähköpulatilanteita.

- Jos sähkökatko alkaa, sammuta sähkölaitteet. Katkaise virta erityisesti liedestä, silitysraudasta, kahvinkeittimestä ja pesukoneesta, jotta ne eivät aiheuta tulipaloa, kun sähköt palaavat. Älä avaa jääkaapin tai pakastimen ovia tarpeettomasti.

- Sähkökatkon aikana veden kulutusta ja näin ollen jäteveden syntymistä kannattaa vähentää. Asunnon jätevesiviemäri ei välttämättä toimi sähkökatkon aikana. Viemärijärjestelmissä on kuntakohtaisia eroja.

- Älä käytä lämmintä vettä, jos asut kaukolämpötalossa. Lämmin käyttövesi voi olla vaarallisen kuumaa, jopa 100-asteista, koska lämpötilaa ohjaava säätölaitekin pysähtyy katkon alkaessa. Katkon päätyttyäkin hanasta voi tulla jonkin aikaa poikkeuksellisen kuumaan vettä.

- Huomioi myös kotisi paloturvallisuus. Tulisijat tulee nuohota vuosittain, noudata puilla lämmittäjän turvaohjeita, hanki toimiva palovaroitin sekä tulisijan omistajana mahdollisesti myös häkävaroitin. Paloriskin voi minimoida omalla toiminnallaan.

- Älä soita hätänumeroon, jos sinulla ei ole akuuttia hätää.

- Lue lisää konkreettisia ohjeita sähköpulatilanteeseen kotitalouksissa varautumisesta Sähkökatko - 72 tuntia -verkkosivulta.

Lähteet: Paneliankosken Voima Oy, työ- ja elinkeinoministeriö ja Vatajankoski Sähköverkko Oy

Yritykset, lisähuomioita

Yrityksillä käytön siirtäminen pois huippukulutustunneista on tehokas tapa ehkäistä sähköpulaa.

Muistathan päivittää organisaatiosi yhteystiedot sähköverkkoyhtiöllesi ajantasaisen tiedon saamiseksi. Tiedon saajia on hyvä olla useampia.

Miten toimia kiertävän sähkökatkon tilanteessa?

Sähkökatkoihin varautuminen on yritysten omalla vastuulla.

Yrityksillä tulisi olla suunnitelma siihen, miten toimia sähköpulatilanteessa.

- Varmistetaan ajantasaisen tiedon saaminen sähkönjakeluyhtiöstä mm. päivittämällä yhteystiedot.

- Vähennetään sähkönkäyttöä erityisesti kulutushuippujen aikana ja näin ollaan mukana ennaltaehkäisemässä sähköpulatilanteita.

- Sähkökatkon aikana veden kulutusta ja näin ollen jäteveden syntymistä kannattaa vähentää. Jätevesiviemärit eivät välttämättä toimi sähkökatkon aikana. Viemärijärjestelmissä on kuntakohtaisia eroja.

- Kuinka varmistetaan sähkön saanti kriittisille järjestelmille, tuotannolle ja palveluille? Onko tarvetta investoida varavirtakoneisiin ja akkujärjestelmiin, jotka turvaavat laitteiden sähkönsaannin? Ellei investointeja vaativia varautumistoimia ole jo tehty, niitä ei välttämättä ehditä saada käyttöön tänä talvena.

- Jos yrityksellä jo on varavirtakoneita tai akkujärjestelmiä, onko niiden toimivuus testattu ja varattu riittävästi polttoainetta? Toimivuus kannattaa testata säännöllisesti.

- Miten prosessien alasajo tehdään hallitusti ja turvallisesti?

- Toiminnan pysäyttäminen ja uudelleen käynnistäminen saattaa myös aiheuttaa ylimääräistä hävikkiä, jonka jatkokäsittely on mietittävä ennakkoon.

- Laitteiden toiminta kannattaa suojata UPS-varavirtalaitteilla, joista on apua lyhyisiin sähkökatkoksiin ja jotka myös mahdollistavat hallitun alasajon pidemmän katkon aikana.

- Sähkökatkot vaikuttaisivat luonnollisesti myös työntekoon laajasti eri toiminnoissa ja työtehtävissä. Yritysten kannattaakin etukäteen suunnitella, mitä ja miten työtä olisi ylipäätään mahdollista tehdä sähkökatkon aikana.

Lähteet: työ- ja elinkeinoministeriö, Elinkeinoelämän Keskusliitto, Keskuskauppakamari, Paneliankosken Voima Oy ja Vatajankoski Sähköverkko Oy