Maadoitus

Maadoittaminen parantaa sähköturvallisuutta. Sähköliittymiin tulee rakentaa maadoituselektrodi, jonka lisäksi rakennuksissa tulee tehdä suojaava potentiaalintasaus ja tarvittaessa lisäpotentiaalintasaus. Keskustele sähköurakoitsijasi kanssa jo ennen kaivuutöihin ryhtymistä sähköturvallisuusmääräysten vaatiman käyttömaadoituksen ja potentiaalintasauksen toteuttamisesta.

Sähkösuunnittelijat ja -urakoitsijat antavat asiasta myös tarkempia ohjeita.

Pienjänniteasennuksen maadoitukset ja maadoituselektrodin rakentaminen

Yleistä maadoituksista

Pienjännitesähköasennusten maadoitusjärjestelmällä mahdollistetaan sähköasennuksen turvallinen käyttö ja luotettava toiminta. Maadoituksen tärkein tehtävä on estää vikatilanteessa kosketusjännitteen esiintyminen jännitteelle alttiissa johtavassa osassa sekä parantaa potentiaalintasausta ja häiriösuojausta.

Potentiaalintasauksella jännitteelle alttiit johtavat osat liitetään yhteen ja tämän tarkoituksena on saada aikaan tasapotentiaali. Tällaisia jännitteelle alttiita johtavia osia ovat mm. metalliset vesijohtoputket, metalliset ilmastointikanavat ja betoniteräkset. Potentiaalintasauksen lisäksi voidaan tarvita lisäpotentiaalintasausta parantamaan turvallisuutta tilanteissa, joissa vikasuojauksella ei saada aikaan riittävää suojausta tai erikoistiloissa, kuten lääkintätilat ja eläinsuojat.

Maadoituselektrodirakenteet

Uuden pienjännitesähköasennusstandardin SFS6000 muutoksen myötä suositellaan maadoituksiin käytettäväksi ensisijaisesti perustusmaadoituselektrodia. Tällä tarkoitetaan rakennuksen perustuksiin tai maahan perustusten alle sijoitettua maadoituselektrodia. Tällöin tulisikin ottaa yhteyttä sähköurakoitsijaan jo hyvissä ajoin ennen varsinaisen rakentamisen alkua.

Perustusmaadoituselektrodi suositellaan rakennettavaksi jokaiseen sähköliittymän rakennukseen. Lisäksi suositellaan, että yhdistetään toisiinsa kaikki maadoituselektrodit ja suojajohtimet, rakennuksen johtavat osat, metalliset rakennusosat ja betonirakenteiden teräkset lukuun ottamatta esijännitetyn betonin teräksiä. Perustusmaadoituselektrodi voidaan tehdä

• kuparilangasta ja -köydestä
• teräsnauhasta
• teräslangasta tai -tangoista

Kuumasinkittyä tai paljasta terästä voidaan käyttää betoniin upotettuna perustusmaadoi-tuselektrodina. Jos perustusmaadoituselektrodina käytetään betoniteräksiä, teräkset on liitettävä yhteen hitsaamalla tai vastaavalla tavalla niin, että saadaan aikaan perustuksissa kiertävä rengas. Kuparia voidaan käyttää myös asennettuna maahan perustusten alle. Lisäksi suositellaan, että betonin sisään asennettuun perustusmaadoitukseen liitetyt maadoitusjohtimet viedään betonin sisään rakennuksen sisäpuolella. Jos ne viedään betonin sisään rakennuksen ulkopuolella, pitäisi tämä tehdä maanpinnan yläpuolella. Perustusmaadoituselektrodin toteuttaminen rakennuksen rakentamisen aikana on paras tapa saada aikaan hyvä maadoituselektrodi, koska tällöin maadoituselektrodi on hyvin suojattu ja sillä on hyvä kosketus maahan. Jos perustusmaadoituselektrodia ei pystytä jostain syystä rakentamaan, voidaan rakennuksissa käyttää maadoituselektrodina perustusten ympäri kulkevaa elektrodia siten, että se on asennettu lähelle perustusten reunaa riittävän syvälle, jotta se ei helposti vahingoitu. Mikäli mahdollista, on erittäin suositeltavaa liittää perustuksia kiertävä maadoituselektrodi myös betonirakenteiden teräksiin. Jos maadoituselektrodia ei voida asentaa siten, että se on suojattu vahingoittumiselta, voidaan käyttää kahta eri suuntiin sijoitettua vähintään 20 metriä pitkää vaakaelektrodia tai mieluummin yhtä vähintään 40 metriä pitkää renkaan muotoista elektrodia. Minimirakenteena sallitaan käyttää liittymiskaapelin kanssa samaan kaapeliojaan sijoitettua vähintään 20 metriä pitkää vaakaelektrodia, joka asennetaan siten, ettei se helposti vahingoitu esimerkiksi kaivutöiden takia. Vaakaelektrodin materiaali on määritelty standardin SFS6000 taulukossa 54.1. Suomessa käytetään yleisesti joko 16 mm2 tai 25 mm2 kupariköyttä. Suositeltavampaa on käyttää poikkipinnaltaan vähintään 25 mm2 kupariköyttä.