Simo Nurmi on aitiopaikalla alamme ytimessä

Energia-alalla työskentelee panelialaislähtöinen ylijohtaja Simo Nurmi, jonka työpöydän kautta on tänäkin vuonna kulkenut paljon alan olennaisia kokonaisuuksia ja yksityiskohtia. Kenties eniten tavallisia kuluttajia koskeva päätös tehtiin kesän alussa. Kolme sähkönmyyntiyhtiötä poistettiin markkinoilta, jotta räikeästi laiton toiminta saatiin loppumaan. Nurmi toteaa, että ilmiö ei ole uusi, mutta viimeisimmät toimijat nostivat ongelmat esiin nopeasti.

– Vastaavat tapaukset ovat työllistäneet vuosia niin Energiavirastoa kuin Kilpailu- ja kuluttajavirastoakin. Lukuisiin puutteisiin puututaan erilaisin hallintoprosessein, kuten uhkasakoilla. Yksi ongelma on se, että yhtiöitä on niin asiakkaiden kuin meidän viranomaistenkin vaikea saada kiinni eli tavoittaa, ylijohtaja Nurmi Energiavirastosta sanoo.

Energiaviraston yksi tehtävä on valvoa ja edistää energiamarkkinoita. Vyyhti tarkoitti verkkoyhtiöille, myös Paneliankosken Voimalle, soittokierrosta verkkopalveluasiakkailleen, jotka ostivat sähkönsä kyseisiltä yrityksiltä. Kaikkiaan sääntöjä rikkoneilla yrityksillä arvellaan olleen asiakkaita 10 000–20 000.

Vaikka kolme toimijaa on ainakin toistaiseksi siivottu pois kentältä, jatkossakaan ei pystytä täysin estämään, jos joku haluaa toimia sähkönmyynnissä harmaalla alueella. Yksi toimenpide-ehdotus on ollut sähkönmyynnin luvanvaraisuus.

"Sähkön kilpailuttamista ei silti pidä jatkossakaan pelätä."

Nurmi tietää, että erilaisilla muutoksilla pystyttäisiin laittamaan kapuloita rikkeisiin sortuvien rattaisiin ja nopeuttamaan puuttumista, mutta kokonaisvaltaista ratkaisua ei ole etsimisestä huolimatta löydetty. Ylijohtaja muistuttaa, että asiakkaillakin on vastuunsa.

– Asiakkaiden pitäisi olla valveutuneita ja tarkistaa, keneltä ja mistä aikovat sähkönsä myynnin hankkia. Sähkön kilpailuttamista ei silti pidä jatkossakaan pelätä, vaan se on yksi merkki toimivista sähkömarkkinoista.

Alan toimijoita ja valvojana vähän Energiavirastoakin kuormittaa tänä vuonna iso muutos, joka päivittää toimintatapoja ja -ympäristöä. Sen sijaan asiakkaiden suuntaan uudistuksen pitäisi ensi vuoden helmikuusta näkyä lähinnä parannuksina, kun sähkönkäyttöpaikkojen ja asiakkaiden tiedot kootaan yhteen. Kyseessä on yhteinen tiedonvaihtojärjestelmä Datahub, joka on Fingridin hallinnoima.

– Näen, että tämä on hyvä muutos. Se tehostaa tietojenvaihtoa ja saattaa synnyttää uusia toimijoita ja palveluita, kun data on eri tavalla saatavissa. Sähköyhtiöitä siirtyminen Datahubiin on työllistänyt paljon, mutta se on myös niiden eduksi, Nurmi toteaa.

Hän pitää keskitettyä järjestelmää välttämättömyytenä sille, että sähkön vähittäismarkkinoita pystytään kehittämään.

Lakimuutos meni läpi

Sähköverkkoyhtiöiden sääntely on päivittymässä ensi vuonna, sillä sähkömarkkinalain muutos on juuri edennyt maaliinsa. Presidentti Sauli Niinistö vahvisti jo elokuun alussa voimaan astuvat päivitykset 15. heinäkuuta. Energiavirasto valvoo verkkoyhtiöiden hinnoittelua kokonaisuutena neljän vuoden jaksoissa, mutta nyt menetelmiä pitää muokata kesken kauden.

Siirtomaksujen vuotuinen korotuskatto on nyt 15 prosenttia, mutta se laskee kahdeksaan prosenttiin. Ajatus on tasata sähkönjakelun hintojen nousua sekä leikata verkkoyhtiöiden sallittua tuottoa.

Verkonhaltijan pitää suunnitella, rakentaa ja ylläpitää sähköverkkoa niin, että yhtiö tuottaa palvelunsa kustannustehokkaasti. Energiavirasto voi tarvittaessa puuttua tähän. Lisäksi toimitusvarmuusvaatimuksille tulee kahdeksan vuoden lisäaika vuoden 2036 loppuun.

– Kaikki edellä mainittu tarkoittaa, että sähkönjakeluyhtiöiden tuotto laskee. Laskelmia ei ole vielä esitetty, koska liikkuvia osia on ollut paljon ja muutokset vaikuttavat eri tavoin eri yhtiöihin.

Valvontamenetelmien tärkeimmät kehittämiskohdat

  • Tuottopohjassa käytettyjen yksikköhintojen päivittämisessä pitää huomioida investointikustannusten lasku sekä investointien kustannustehokkuuden arvioinnin mahdollistaminen.
  • Kohtuullisen tuottoasteen tason määrittämiseen vaikuttaa esimerkiksi toimitusvarmuusvaatimusten toteuttamisen pidentynyt aikataulu.
  • Onko toimitusvarmuuskannustin syytä poistaa, kun tavoitteisiin tulee lisäaikaa?


Kuka hän on?

Diplomi-insinööri Simo Nurmi
Kotoisin Paneliasta, jossa hänen vanhempansa asuvat edelleen
Tehnyt käytännössä koko uransa töitä esimiehenä, minkä kokee omaksi jutukseen
Ollut kehitysjohtajana ja johtajana Pori Energia Sähköverkot Oy:ssä vuosina 2006–2010, sitä ennen Helsingin Energian palveluksessa vuosina 2000–2006.
Aloittanut vuonna 2010 Energiavirastossa ryhmäpäällikkönä, ja johtajana vuoden 2014 alusta. Valittu ylijohtajaksi kaudelle 1.4.2015–31.3.2022.
Isä, isoisä, veli ja veljen tytär työskennelleet PKV:ssä
Isoveli Veli-Pekka Nurmi on Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja